Ihastuttava Cosmic cal

Tämä peitto-projekti on ollut hieno kokemus. Paljon uusia tekniikoita olen oppinut, värejä olen miettinyt ja ihastellut muiden tekemiä Cosmic cal peittoja ympäri maailmaa. Myös englantilainen virkkaussanasto tuli tutuksi Youtube videoiden avulla. Ehkä teen vielä toisenkin peiton villasta. Värimaailma voisi sitten olla jotain aivan muuta.

Cosmic cal on Helen Shrimptonin suunnittelema peitto. Siinä on 96 kierrosta ja ohje on ilmainen myös Suomeksi. Ohje löytyy Ravelrystä ja Youtube videot hakusanalla Cosmic cal (9 eri osaa). Minun peitto on kooltaan 1,3 x 1,15 m ja on tehty 3 koukulla kierrätyspuuvillasta.

Kasvihuoneen kasvit

Kevät 2018 on ollut ihan omanlaisensa. Lämmintä ja sateetonta, aivan super hyvät olosuhteet kasvihuoneen kannalta.

Tämän kasvin ostin vesimelonina. Lehdet ja koko kasvi vaikuttaa minusta kovin pieneltä. Laitoin sen köynnöstämään kattoa kohti ja nyt odotan jännityksellä minkälaisia vesimeloneja tulen saamaan. Minikokoisia?  Tai sitten jotain ihan muuta.

Tomaatit kasvavat vauhdilla. Kasvun ihmettä on aina yhtä kiehtovaa seurata.

Punaisen kirsikkatomaatin raakileet ovat jo aika isoja. Tänä kesänä pääsemme syömään oman kasvihuoneen tomaatteja tavallista aikaisemmin.

Olen kyllästynyt siihen, että pavut paleltuvat kovin herkästi avomaalla. Nyt istutin yhdeksän salkopapua kasvihuoneeseen. Näin varmistan aikaisen sadon myös pavuista.

Tämän paprikan taimen ostin kaupasta.Yleensä kasvatan taimet itse.

Tietysti kasvihuoneessa kasvaa myös kurkkuja.

Tomaattien kaveriksi kylvin basilikan siemeniä.

Kaktusvati on ollut minulla yli 10 vuotta. Kesät se viettää kasvihuoneessa.

Cosmic CAL osa 1

Helen Shrimpton on virkkaajien suuresti arvostama suunnittelija. Häntä ihaillaan varsinkin suurten mandaloiden tekijänä. Esimerkiksi Mandala Madness on Helenin suunnittelema. Ohjeet ovat ilmaisia, kaikkien virkkaajien käytössä (myös Suomenkielellä).

Nyt minä sitten päätin lähteä mukaan Helenin uusimpaan projektiin nimeltä Cosmic Cal. Suomenkielinen Facebook -ryhmä on nimellä Virkkaa mandalaa ja CAL-projekteja. Käytännössä virkkaamme yhdessä yhtä aikaa samaa työtä. Ryhmiä on ties kuinka monessa maassa. Ohje on käännetty usealle eri kielelle, myös Suomeksi. Lisäksi Helen on tehnyt aivan uskomattoman tarkat ja selkeät Youtube videot työn kaikista vaiheista!

Ensimmäinen iso haaste oli löytää projektiin sopivat langat. Kyseessä on niin iso työ, että ihan satunnaisia jämälankoja ja alekorista haalittuja täydennyksiä en halunnut  tähän työhön käyttää. Sattuipa sitten silmiini tarjous CeWeC:n Miststral nimisestä puuvillalangasta. Väreijäkin löytyi sopivasti. Niinpä tilasin elämäni suurimman lankapaketin, yhteensä 2,4 kiloa ja kuutta eri väriä. Kolmosen koukulla virkattava lanka on pehmeää ja löyhäkierteistä. Ei ehkä helpointa virkata, mutta menettelee. Villaisia peitteitähän minulla on entuudestaan, joten yksi iso puuvillainen tuntuu nyt hyvältä idealta.

Ensinmäinen osa sisältää 30 kierrosta. Kaikki tietysti erilaisia ja tekniikaltaan minulle outoja, kummallisia ja ällistyttävän nerokkaita. Käytin apunani suomenkielisiä ohjeita, tarkkoja ohjekuvia ja ennen kaikkea Youtube videoita. Tämä matka on ollut oppimisen iloa ja onnistumisen tunteita!

Tässä lähikuva keskustasta.

Ja ensimäisen osan reuna. Vielä on jäljellä kaikkiaan 8 osaa!!!

Tässä linkki Cosmic Cal Englanninkielisiin ohjeisiin. Avaamalla ohjeen osa kerrallaan ja kelaamalla sivua alaspäin, löytyy linkki Suomenkielisiin (ja monen muun kielen) ohjeisiin.

Youtube videot löytyvät hakusanalla Cosmic CAL

Pallokuosia

Minun lankakaapissa oli pyörinyt jo jonkin aikaa kuusi 100 gramman kerää Novitan Eco Cottonia. Se on paksuhkoa puuvillalankaa, joka on jo poistunut Novitan valikoimista. Poimin nämä langat alekorista hintaan 1 euro/kerä.

On ikuinen ongelma, mitä tehdä heräteostoksena tehdyistä langoista? Ja sitten törmäsin netissä pallokuosipaloihin. Ne sopivat hyvin paksuun puuvillalankaan ja väritkin sain sommiteltua niin että eri värit upposivat työhön mukavasti. Kokoa kappaleella on 80cm x 65cm.

Palojen yhteen liittäminen tuotti ongelmia. Ompelin ensin muutaman palan parsinneulalla yliluottelupistoin yhteen. Ei ollut hyvä. En saanut siistiä jälkeä. Kokeilin virkata palat yhteen. Sekään ei näyttänyt hyvälle. Sitten eräänä aamuna tiesin, miten palat saadaan kauniisti yhteen.

Poimin ensin pyöräpuikolle silmukoita peräkkäin kuuden palan sivulta. Ja sitten silmukoin vielä toiset kuusi palaa.

Liitin nämä kuuden palan pötköt toisiinsa kaventamalla silmukat yhtä aikaa kahdelta puikolta

Näin liitin ensin kaikki palat pituus suunnassa yhteen ja sitten palat leveys suunassa toiselta sivulta. Sain saumat kauniiksi myös palojen risteyskohdasta. Sauma on myös litteä, eikä nouse liikaa näkyviin. Olin oikein tyytyväinen lopputulokseen. 

 

  

Lopuista langoista virkkasin kappaleen ympärille kapean reunuksen. 

Mikä tämä sitten on? Ehkä kylpyhuoneen matto. Tai vauvan kellimisalusta...

Lyhythihainen villajakku

Olen tykästynyt tähän latvialaiseen villalankaan. Se on kevyttä ja se pitää hyvin muotonsa.

Kun neuloin esimerkiksi tätä jakkua osittain Dropsin ohjeella ja osittain omasta päästä, työn koko pysyi juuri sellaisena kuin sen olin suunnitellutkin.

Ainaoikein neulos on minun lemppari tälle langalle. Ja tietysti nepalilaiset luunapit ovat napeista kaikkein parhaita.

 Mietin kauan minkälaisen kauluksen tekisin. Lopulta päädyin tähän kaikkein yksinkertaisimpaan vaihtoehtoon.

Takaapäinkin jakku istuu kauniisti. 

Jakun alaosa on tehty poikittain kahdella eri värisellä liukuvärjätyllä langalla. Yläosa taas vaakatasossa yhdestä lankakerästä.

Lost In Time -huivi

Johanna Lindahlin suunnittelema Lost In Time -huivi on ollut hyvin suosittu virkkaajien keskuudessa. Alkuperäisen mallin mukaan huivi on tehty useasta väristä ja paksuhkosta hyvin laskeutuvasta langasta.

Minä virkkasin huivin ohuesta, liukuvärjätystä Latvialaisesta villasta. Tämä lanka on rouheaa, hyvin kevyttä ja pitää hyvin muotonsa.

 

Huivissa on käytetty paljon nyppyjä ja kerrosvirkkausta. Reikävirkkaus välissä keventää mukavasti yleisilmettä.

  

Minusta kokonaisuus on aivan ihastuttava.

Ilmainen ohje löytyy Ravelry:stä usealla eri kielellä, myös Suomeksi.

Sophie's tyyny

Sophie's stool tarvikepaketissa oli 9 erivärisistä kerää puuvillalankoja. Lankoja riitti vielä noin 35cm x 35cm kokoiseen tyynynpäälliseen.

Tyynyn täytteenä käytin Ruskovillan hirssiakanoita. Tyynystä tuli mukavan jämäkkä, joka muotoutuu tarvittaessa pään mukaiseksi.

Tykkään nappikiinnityksestä. Tähän tyynyyn käytin poronsarvista tehtyjä nappeja.

Takapuolen tein yksiväriseksi merseroidusta puuvillalangasta.

Sophie's universe peiton suomenkielinen ohje löytyy täältä
Peitto on jaettu 18 osaan. Tähän tyynynpäälliseen on virkattu 4 osaa.

Sophie's Stool

Olen koukkuuntunut käsityöaiheisiin Facebook-ryhmiin. Niiden jäsenenä olen oppinut paljon ja päässyt aivan uudelle tasolle käsityöharrastuksessa.

Ryhmässä Virkkaa mandalaa ja CAL-projekteja tutustuin Sophie's Universe peittoon. Sen tekemiseen tarvitaan kaikkiaan 132 kierrosta ja pyöreän peitteen läpimitta on reilusta metristä pariin metriin riippuen langan paksuudesta! No, näin suureen projektiin en (vielä) ryhtynyt, mutta jotain pienempää ja todella kaunista olen saanut aikaiseksi.

Sophie's Stool tuolinpäällinen tehdään samalla ohjeella, mutta paljon pienemmäksi. Tuolin halkaisija on 30 cm ja siihen tarvitaan vain 25 kierrosta peiton ohjeesta.

Reunat tehdään yksinkertaisella (1 kiinteä silmukka, 1 ketjusilmukka) virkkauksella, mutta värejä on kaikkiaan yhdeksää erilaista.

Lankakauppa Menitasta tilattu paketti sisälsi hauskan pienen tuolin, yhdeksän 50 g kerää puuvillalankaa ja tietysti suunnittelijan merkin kertomaan tuotteen alkuperästä.

Kuin pisteenä iin päälle, tuolin jalkoihin virkattiin vielä töppöset, jota puinen nappi koristaa.

Sophie's stoolin englanninkielinen ohje löytyy täältä.

Jakkaran kansiosaan virkataan Sophie's universe peiton 3 ensimmäistä osaa. Sen suomenkielinen ohje täältä.

Elefantti ja pari kirahvia

Ostin Lidllissä hauskan pehmolelu tarvikepaketin. Paketista löytyi 200 grammaa nyörimäistä kierrätyspuuvillaa, pummulia lelun täytteeksi, pätkä mustaa nauhaa silmiksi, virkkuukoukku ja suomenkielinen ohje neljään erilaiseen pehmoleluun. Paketti maksoi muistaakseni noin 7 euroa.

 

Kirahvi on minusta kaunein näistä pehmoleluista. Keltainen kaveri on tehty tarvikepaketista löytyneestä langasta ja vihreä ohuemmasta puuvillalangasta.
 

Elefantti on myös hauska. Pää on isompi kuin vartalo ja se aiheuttaa vähän tasapaino ongelmia.

 

Hooked Milano Eco Barbante langan (tai nyörin) materiaali on 80 % kierrätyspuuvilla, 20 % muita kierrätyskuituja. Lanka on karheaa, hankalaakin virkata pienissä yksityiskohdissa. Tein toisen kirahvin pehmeästä, ohuemmasta puuvillasta. Se olikin paljon mukavampaa virkata ja lopputulos oli minusta siistimpi.

Turvalonkero ja kumppanit

Galadriel peiton jälkeen on mukavaa tehdä jotain pientä ja nopeasti valmistuvaa.

Mustekala on saanut mallin keskosvauvoille tarkoitetuista turvalonkeroista. Keskosvauva tarttuu mielellään lonkeroihin hengissä pitävien letkujen sijaan. Myös muistisairaiden vanhusten on huomattu hypistelevän mielellään mustekalan lonkeroita. Tämä mustekala odottaa sienimetsässä tulevaa uutta kotiaan. Keskosvauvalla hän on liian iso, mutta luulen, että muistisairaan kaveriksi juuri oikeaa kokoa.

 Pupukin majailee sienimetsässä. Taitaa odotella pääsiäistä. 

Puuvillakuteesta virkattu kori on aina tarpeellinen. Se painaa kilon ja on tukeva säilytyskori.

No voi hyvänen aika! Kokonainen lintuparvi on lehahtanut minun taimiportaille. Odottavat varmaan kevättä ja lämpimämpiä ilmoja.

Galadriel-peitto

Olen ollut hiukan Facebook vastainen. Tunnukset minulla toki on ollut, mutta en ole käyttänyt kyseistä palvelua. Sitten törmäsin netissä Sari Åströmin suunnitelemaan Galadriel-peittoon. Galadriel-peittoa virkataan Arteeni nimisessä Facebook-ryhmässä. Kyseessä on niin sanottu CAL-projekti, jossa ohje julkaistaan pala palalta kahden viikon välein.

Ja niin minä sitten liityin elämäni ensimmäiseen Facebook-ryhmään, enkä ole katunut. On ollut hauskaa seurata myös muiden peittojen edistymistä ja keskusteluja.

  

 Peitto tehdään kukka-paloista, jotka liitetään toisiinsa kolmen ketjusilmukan siksakilla.

Peitto sopii täydellisesti 120 cm sängylle torkkupeitoksi.

Lankana käytin ohjeen mukaista Schachenmayr:in Merino Extrafine 120. Lankaa kului lähes 1,5 kiloa! Peitto on takuuvarmasti lämmin ja pehmeä :)

Samalla mallilla tein vielä pari patalappua puuvillalangasta. Ihana Galadriel-malli taipuu moneksi!

Minun peitto on hiukan muunneltu alkuperäisestä mallista. Alkuperäisen mallin tarkka ja yksityiskohtainen ohje on ostettavissa Ravelry:sta.