Pieni peitto nimeltä Arabella

Arabella on Polly Blomin suunnittelema peitto. Hänen Ravelry sivuiltaan löytyy paljon kauniita ohjeita, osa myös ilmaisia. Tämän peiton ohje maksaa 8,67 USD

Ostin Korian Novitan myymälästä tarjouslankoja syksyn väreissä. Peitossa on sekä Nalle lankaa, että Nordic woolia yhteensä noin 800 g.

Peiton koko on 115cm x 85cm. Sopii lapselle, tai vaikkapa pyörätuolin käyttäjälle.

Lotta -mekko

Lotta -mekko on neulottu ohuesta villapellavasta. Lanka on kevyttä ja pitää hienosti muotonsa. Ei veny pituus suunnassa kuten esim. liukkaampi merinovilla.

Langan ostin vuosia sitten käsityömessuilta. Jäljellä oli yksi vyyhti sinistä lankaa ja kaksi vihreää, yhteensä 300g. Raidoituksessa auttoi raitageneraattori. Sen avulla voi suunnitella neuletyön raitoja ja arvioida langan menekkiä. Tasaraita olisi ollut huono ratkaisu tähän työhön. Generaattorin avulla sain hauskan lopputuloksen.

Ohje on Laine lehdestä (kesä 2018). Laine on suomalainen lifestyle lehti, mutta englanninkielinen. Lehteä voi ostaa esim Titityystä hintaan 25 euroa.

Sacred Space -peitto

Helen Shrimpton julkaisi syksyllä uuden peiton cal-projetina nimeltä Sacred Space ja pakkohan siihen oli osallistua. Peitot koukuttavat edelleen.

Lankana käytin ruotsalaista Svea lankaa (50% villaa ja 50% akryylia). Vähän harmittaa. Olisi kannattanut tehdä peitto 100% villasta. Sorruin Lankamaailman euron kerä tarjoukseen. Väreihin olen tyytyväinen ja onhan tämä lankakin ihan ok.

Lankaa kului kaikkiaan noin 2 kg ja peiton mitat 140cm x 140cm.

Ilmainen ohje löytyy myös suonenkielisenä. Englanninkieliset Youtube ohjevideot ovat huippu hyviä. Helenin sivuilta löytyy myös paljon erilaisia värivaihtoehtoja.

Kultakirjonnan kurssilla

Vietin kymmenen ihanaa kesäistä päivää Valamon luostarissa kultakirjonnan kurssilla. Opettelimme keskiaikaista kulta- ja silkkikirjontaa, jota käytetään mm. tekstiili-ikoneissa. Opettajina olivat mestariompelijat Nina ja Nadazda Osipova Pyhän Kolminaisuuden luostarista Moskovasta.


Työskentely oli äärimäisen pikkutarkkaa ja aikaa vievää. Lopputuloksena syntyy esim. ikoneita jäljitteleviä taideteoksia, tai satumaisen kauniita kirkkotekstiilejä. Minulle tämä tekniikka osoittautui harmikseni liian vaikeaksi. Tai se vaatii vielä paljon harjoittelua. Ehkäpä innostun vielä...

Tässä minun harjoitustyö kultakirjonnasta. 

Enkeli Gabriel aloitettu... Jos ennakko odotuksista huolimatta saan työn kesään mennessä valmiiksi, ehkä jatka kirjonnan opiskelua Valamossa myös ensi kesänä.

Tämä kuvan on esikuvana enkeli aiheiseen kirjontatyöhön. 

Kurssikaverin taidonnäyte.

Ja tässä toinen.

Pellavainen villatakki

Yksinkertainen on kaunista. Tämän takin suunnittelin itse. Tavoite oli tehdä yksinkertainen ja helppo neule. Käytin suomenlampaan villaa (400g) ja pellavaa (500g) yhdessä. Takista tuli jämäkkä, lämmin ja minusta yksinkertaisuudessaan kaunis.

Takki neulottiin ylhäältä alas saumattomasti ja siinä on aina hyvin istuvat raglanhihat.

Kalannahka napit sopivat minusta hienosti tähän neuleeseen. Koska napit ovat aika pieniä, laitoin niitä peräti 11 kappaletta.

Uusia peitto-ohjeita odotellessä tein parit töppöset.

 

Näiden töppösten nimi on Salla ja ohje löytyy teetee sivuilta. 

 

Tässä äitini suosikki malli. Hän teki tällaisia töppösiä kasoittain. 

Käytin kolmea erilaista lankaa ja neuloin pienillä puikoilla. Töppösten tulee olla
tukevat ja kestävät. Neljäs lanka olisi tuonut lisää tukevuutta. Ehkä seuraavat töppöset teenkin neljällä langalla. Äitini taisi käyttää viittäkin lankaa.

Lumous-peitto

Lumous-peiton on suunnitellut Heidi Heinrichs. Suomenkielisen ohjeen voi ostaa Ravelrystä hintaan 6.20 eur. Ohje on selkeä ja mukana on paljon kuvia helpottamassa ohjeen ymmärtämistä.

Peitto koostuu kahdesta erilaisesta isosta palasta ja kapeista välinauhoista. Lisäksi peittoa kiertää leveä reunus.

Halusin peitosta suorakaiteen muotoisen, joten tein kuusi palaa, kolme kappaletta kumpaakin.

 

Lankana käytin 100% villaa, tällä kertaa Cacade 220. Peiton koko on 180 cm x135 cm ja lankaa kului 1,8 kg. Koukku kokoa 4.

Muumi

Kaikki rakastavat Muumeja. Nyt näyttäisi olevan taas uusi Muumibuumi. NOVITAkin lanseerasi Muumi langat ja Muumi -aiheisen neulemalliston.

NOVITA -neulelehdestä (kesä 2019) löytyy paljon Muumi aiheisia neuleita ja ihana neulottu Muumi pehmolelu.  Minusta tämä on hauskasti toteutettu ja vastaa hyvin mielikuvaa muumista. Sopii vaikka tyynyksi pitkillä autoreissuilla.

Elämä on runo -peitto numero 2

Innostuin tekemään toisenkin Elämä on runo -peiton. Tällä kertaa valitsin 100 prosenttista värjäämätöntä suomenlampaan villaa. Taito Etelä-Pohjanmaan verkkokaupasta löytyi minun tarkoitukseen juuri oikeaa, SeVilla nimistä lankaa.

Tämä peitto on kokonaan tehty Kun sydän lyö -nimisistä paloista.

Itse tehdystä pingottimesta oli paljon apua (filmivanerin pala ja ohkaisia pitkiä nauloja). Kosteat palat oli helppo asetella kuivumaan juuri oikeaan muotoon.

Paloista tulikin tarkalleen saman kokoisia, mikä helpotti peitteen kokoamista.
(21 x 21).

Elämä on runo -peiton on suunnitellut Sari Åström NOVITAlle 2018.

Puutrahamuistoja kesältä 2018

Viime kesä oli kasvihuoneviljelijän unelma - lämmin ja aurinkoinen. Aurinko kypsytti tomaatit makeiksi. Kurkut, paprikat ja salkopavut kasvoivat hirmuista vauhtia. Myös avomaan sato oli runsas.

Nyt muistelen viime vuoden satoa. Nämä kuvat kun jäi julkaisematta viime kesältä.

Herneet kuuluvat kesään. Kuten aurinko ja kesäsandaalit.

Tuoreita papuja syödään meillä satokautena paljon. Kasvihuoneessa kasvaa muutama salkopapu ja avomaalla pensaspapuja. Härkäpapujen määrää haluan lisätä tänä vuona. Tuoreet keitetyt härkäpavut ovat suurta herkku.

Isoja kurpitsoita kasvoi useampia. Vieläkin minulla pyörii yksi niistä eteisessä. Ihan syötävä näyttää vieläkin.

Kesäkurpitsoiden lajikekirjo on huikea. Niiden kasvua on hauska seurata.
 

Onnistuin kasvattamaan kasvihuoneessa muutaman makean minimeloninkin.

 Sipulit ovat super helppoja kasvattaa.

Tomaatit ovat minulle tärkein kasvihuoneen kasvatti. Pienet lajikkeet ovat suosikkejani. Tämä keltainen kirsikkatomaatti on eräs niistä. Se on ehkä kaikkein satoisin lajike, mitä olen  kasvattanut.

Tässä kirsikka- ja luumutomaatteja.

Syksyllä kasvihuoneessa jää paljon raakileita. Kerään ne pahvilaatikoihin ja säilytän huoneen lämmössä. Tomaatit kypsyvät pikkuhiljaa. Näin omia tomaatteja riittää vielä pitkään.

Marjoja meillä kerään paljon - siis todella paljon.

Tyrni on ehdoton suosikki!

Aina yhtä uskomatonta. Näistä pienistä vauvataimista kasvaa syksyyn mennessä suuria runkotomaatteja, jotka tuottavat (toivottavasti myös tänä kesänä) valtavan määrän pieniä makeita kirsikkatomaatteja!

Testipaloja ja jämälankaprojekteja

 

Kun aloitan isoja, monivärisiä töitä, paneudun värien valintaan huolella. Ei riitä, että tykkään joistakin väreistä. Jos olen epävarma niin odotan, että ensimmäisiä valmiita töitä ilmestyy suunnittelijan Facebook sivuille. Toisten töitä katsellessa saa hyviä vinkkejä ja ideoita.

Pyöräilykausi on alkanut!

Myriad peittoa tehdessä varsinkin peittoa kiertävien palojen värien käyttö oli hakusessa. Tein viisi testipalaa, joista lopulliseen peittoon valitsin sen kaikkein rauhallisimman version. Koko peitto ikään kuin rauhoittui. Ylimääräisistä testipaloista tein jälleen kerran tyynyn.

 Iloinen kukkapeitto on taas jämälankaprojekti. Tähän sain upotettua kaikki saman laatuiset puuvillalangat, mitä minun varastoista löytyi.

Kasvihuoneen lepotuoli on suosikki taukopaikka näin keväisin. Kukkapeitto sopii hyvin tunnelmaan. Keväisin minut valtaa puutarhaunelmat ja muistot.

Vaivana peitto-mania

Käsitöiden tekemisessä minulla on erilaisia kausia. Nuorena tykkäsin tehdä ristipistotöitä, sitten saumurilla kaikkea mahdollista kankaista. Kangaspuilla paukuttelu taisi kestää vaan muutaman vuoden. Kun lapset olivat pieniä, hurahdin neulomiseen. Virkata olen osannut aina, mutta vasta viime vuosina olen virkannut isoja töitä.

Nyt innostun aina vaan uusiin peittoihin. Valinnan varaa on paljon. Uskoman taitavat suunnittelijat julkaiseva uusia ihania malleja CAL-projekteina. Niihin on melkein pakko osallistua. Nyt taas sormet syyhyävät - mitä tekisin seuraavaksi. Minun suosikki suunnittelijat, Iman van der Kraan ja Helen Shrimpton ainakin julkaisevat uuden projektin lähiaikoina. Sitä päivää odotan innolla. Ja luulenpa että Sari Åströmkin kehittelee jotain mukavaa.

Tämän mallin nimi on Charlotte ja suunnittelija käyttää nimeä Dedri. Tämä ja muitakin hänen ihania töitään löytyy osoitteesta look at what I made.

Tässä olisi vaihtoehto seuraavalle peitolle. Tein yhden ruudun kokeeksi. Malli ei ole mitenkään vaikea tehdä ja kaunishan se on. Villainen torkkupeitto tai sitten puuvillasta sängyn peitto...

Myriad cal

Tätä peittoa en uskonut saavani valmiiksi, niin vaikealta sen ohje minusta näytti. Täysi kaaos tuli ensimmäisenä mieleeni. Mutta kaaoksesta syntyikin joitain uskomatonta ja kaunista. Jokainen osa kuuluu juuri sellaisenaan paikalleen. Minä rakastan tätä peittoa.

Monta päivää ja iltaa siinä meni - siis kuukausia. Välillä oli pakko pitää taukoja. Varsinkin reunapalat ahdistivat. Pääteltäviä langanpäitä riitti. Entä jos palat eivät asetukaan kauniisti peitteen reunaan… Olenko virkannut ne pienemmällä koukulla… Osaanko liittää palat siististi keskustaan… Miten yksi peitto ajaa tekijänsä välillä lähes epätoivoon???

Muutama kierros valmiina. Työ alkoi kiinnostaa ja ymmärsin pian olevani koukussa. Miten seuraava kierros tehdään… jos vielä yhden kierroksen tänä iltana...

Lopputulos yllätti. Se onnistui, peitto on kaunis. Kummallinen ja sekava, mutta kaikessa monimutkaisuudessaan täydellinen. Miten tämä voi olla mahdollista?

Peiton on suunnitellut Iman van der Kraan. Ohjeen voi ladata ilmaiseksi Ravelry:stä. Myös Youtube videot (15 osaa) hakusanalla Myriad cal auttavat paljon. Minä en saanut selvää edes suomenkielisistä ohjeista, mutta englanninkieliset videot ymmärsin hyvin.