Olen tehnyt useita puseroita ylhäältä alas raglan-hihalla. Tekniikka on ollut viime vuodet minun suosikki. Ylhäältä alas neuloessa puseroa voi helposti sovittaa matkan varrella ja muokata leveyttä ja pituutta tarpeen mukaan.
Tuula Salmelata ilmestyi 2015 kirja, jossa hän neuvoo miten istutetun hihan voi tehdä ylhäältä alas. Epäilin kovasti, onko se mahdollista, tai että minun taitoni ei siihen riitä, niin monimutkaiselle tekniikka vaikutti aluksi. Pakko oli kuitenkin ostaa Tuulan kirja ja kokeilla.
Kirjassa neuvottiin ensiksi tekemään minipaita, jotta työvaiheet tulevat vaihe vaiheelta tutuksi. Se olikin hyvä neuvo. Välillä ihmettelin ja pähkäilin, voiko tämä mennä näin. Jouduin purkamaankin usein muutaman kierroksen, mutta harjoitelmasta tuli kuin tulikin pusero. Pieni, nuken kokoa, mutta pusero kuitenkin.
Sitten otin työnalle aikuisen kokoa olevan puseron. Langaksi valitsin lankakaappiin unohtuneen paksuhkon villalangan. Alennusmyynti lankaa, jolle ei vielä ollut löytänyt käyttöä, ehkä väristä johtuen. Ajattelin, että jos pusero ei onnistu, en ainakaan harmittele lankoja.
Yläosan tein kirjan peruspuseron ohjeella. Hihapyöriö muotoutui kauniisti. Alaosan päädyin tekemään
Dopsin ohjeella, koska lankaa oli riittävästi vähän laajempaakin helmaan. Hihat jätin lyhyiksi. Huomasin, että kun puen tunikan alle keltaisen (vastaväri violetille) pitkähihaisen puseron, kokonaisuus onkin väriltään aika hyvä.
Tämä on nerokas tekniikka. Eikä ollenkaan niin vaikea kuin luulin.