Pipohullutusta

Pipo on mukava välipalatyö. Silloin kun en jaksa aloittaa (tai jatkaa) jotain suurempaa neuletta, teen pipoja. Pipo tarvitsee vain vähän lankaa ja malleja löytyy valtavasti. Tänä talvena pipohulluuden aloitti Novitan alennusmyynti.

Olin usein ihmetellyt S-ryhmän kaupoissa myboshi merkkisiä pipolankoja. Värivalikoima oli valtava, mutta 50g kerä maksoi lähes 4 eur. Minusta se oli paljon akryyli/villalangasta. Huomasin jossain vaiheessa, että kyseiset langat poistettiin Novitan tehtaanmyymälästä 1eur/kerä. Värivalikoima oli jo vaatimaton, mutta riittävä minulle. Mukaan sain vielä pienen ohjevihkosen. Taaskin olivat nuoret miehet asialla. Saksalaiset Thomas Jaenisch ja Felix Rohland olivat koko tämän myboshi villityksen takana.

Pipojen tekniikka on yksinkertainen. Puolipylväitä virkaten ja raitoja niin halutessa. Pipoja alkoikin syntyä yksi päivässä, parhaassa kaksi. Keräsin lankakoreistani kaikki puolikkaat ja yksinäiset kerät. Yhdistelin kolmekin lankaa yhteen ja synnytin aivan uusia väriyhdistelmiä ja pintoja. Viimeinkin olin löytänyt käyttöä mitä erilaisimmille langoille. Minulla kun on taipumusta kerätä alennuskoreista erilaisia/erikoisia lankoja kokeilua varten. Harmittavan usein nämä kerät jäävät odottamaan sitä kokeiluinnostusta.

Nämä pipot on tehty tehty myboshi ohjeilla. Harmaa/pinkki, ruskea ilman tupsua ja harmaa tupsullinen on virkattu puolipylväillä poikittain. Raitapipot virkataan myös puolipylväin. Aloitus päälaelta. Oranssitupsuinen pipo on varsinainen jämälankatyö. Käytin tähän pipoon kaikkiaan viittä erilaista lankaa.

 

Myös nämä pipot ovat myboshi malleja. Lankoina käytin kaikkia mahdollisia ylijäämäkeriä. On alpakkaa, merinovillaa, sekoitelankoja, paljettilankaa jne. Keltainen pipo virkattiin hiukan poikkeavasti ruudulliseksi. Siinä pipossa on myös ohuesta alpakasta virkattu vuori. Paukkupakkasilla oikea aarre.

 

Nämä pipot ovat Hilpi Koiviston kirjasta Pipot ja Baskerit. Kirjassa oli vähän samantapaisia malleja kuin myboshi pipojen malleissa. Mutta lisäksi paljon muuta. Esimerkiksi baskerit miellyttivät. Sinisen baskerin valmistin villa/pellava langasta. Ihanan kevyt. Sopii varmaan kevätpäivien asusteeksi.

Tässäpä muutama minun suosikkipipo vuosien varrelta. Ylimmäiset kaksi ovat Wrum pipoja. Aina varma valinta. Minusta yksi parhaiten toimiva malli. Suomenkielisen ohje löytyy ainakin täältä. Ja kuvia googlettamalla vaikka kuinka paljon.

Alhaalla vihreä pipo on Niina Hakkaraisen suunnittelema Skatta kirjasta Pipo on pääasia. Tein se luonnonväreillä värjätystä suomenlampaan villasta. Tuli aika iso. Kun en viitsinyt purkaa, päätin kokeilla huovutusta. Pesin pipon muiden villavaatteiden kera villan pesuohjelmalla. Hyvä tuli. Kutistui juuri oikean kokoiseksi. Pipo tosin muistuttaa Marge Simpsonin hiuksia. Margella sininen, minulla vihreä.

Ruskea alhaalla on DROPSin malli.

Turkoosi on myös kirjasta Pipo on pääasia nimeltään Kauno. Suunnittelija Suvi Heikkilä.