sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Silkkityyny purkulangasta

Vuosia sitten neuloin silkkilangasta kaulahuivin. Se ei oikein onnistunut ja jäi kaapin nurkkaan pölyttymään. Nyt purin huivin ja annoin silkille uuden mahdollisuuden.


Pätkävärjätty lanka sopii minusta hyvin dominoneuleisiin. Dominotekniikka onkin yksi minun suosikista.


Koska silkkilankaa riitti vain tyynyn toiselle puolelle, tein takaosan puuvillalangasta. Sama dominoneule jatkuu edelleen.


Tyyny suljetaan pienillä Nepalilaisilla luunapeilla.


Saumat ja nappilistat ompelin beigen värisellä puuvillalangalla. 


Tässä kaksi ensimmäistä tyynyä sohvalla odottamassa vielä kolmatta kaverikseen.

Silkkilankaa kulin reilut 150 g ja puuvillalankaa vähän vajaat 200g. Malli syntyi omasta päästä neulomisen aikana.

perjantai 17. helmikuuta 2017

Villapaitatyyny

Päätin vaihteeksi tehdä uusia sohvatyynyjä. Tavoitteena on tehdä kolme erilaista versiota.Tässä ensimmäinen nimeltä Villapaitatyyny.


Aran kuviot (palmikot, helmineuleet, nurin ja oikein silmukat) ovat suosittuja villapaidoissa. Neulemallit ovat kotoisin Aran saarelta ja alunperin näitä villalangasta neulottuja paitoja käyttivät Aran saarten kalastajat.


Poron sarvista tehdyt napit sulkevat tyynypäällisen ja antavat mukavasti lisänäköä sohvatyynylle.

Lankana käytin luonnonvalkoista Novitan 7-veljestä ja sitä kului reilut 300 g.
Malli löytyy Drops 117-48.

lauantai 11. helmikuuta 2017

Koukussa saippuan valmistamiseen

Saippuan valmistaminen on todellakin koukuttavaa. Siinä on jotain mystistä. Jokainen tekemäni saippuaerä on ollut erilainen. Käytän erilaisia rasvoja, muutan niiden suhteita, kokeilen erilaisia "lisäaineita" ja tuoksuja. Lopputulokseen vaikuttaa myös massan lämpötila ja ilmeisesti myös ne kuuluisat auringon pilkut. Mutta aina on syntynyt toinen toistaan ihanimpia saippuoita


Silikonivuoat ovat ehdottomasti parhaita muotteja. Käytän paljon leivosvuokia. Ne ovat sopivan kokoisia ja edullisia. Tässä uusin hankintani Lidlistä. 12 kappaletta maksoi alle 3 euroa. Pesty maitopurkki toimii myös hyvin. Silloin saippua paloitellaan sopivan kokoisiksi paloiksi.


Käytän saippuaerään yleensä puoli kiloa rasvoja. 

Tällä kertaa tein suolasaippuaa. Käytin 250 g kookosrasvaa, 220 g oliiviöljyä ja 30 g risiiniöljyä. Nämä rasvat ovat niitä saippuan valmistamisen perusrasvoja. Kookosrasvasta saa kovuutta, oliiviöljystä hellävaraisuutta ja risiiniöljystä vaahtoavuutta.


Lipeällä on huono maine. Varovainen sen kanssa saa toki ollakin. Käytän aina kumihanskoja ja säilytän lipeäpurkkia varmasti turvallisessa paikassa.
 

Lipeän määrän laskeminen on tarkkaa puuhaa. Jokaisella rasvalla on oma lipeäkertoimensa. Netissä löytyy lipeälaskureita ja taulukkoja. Valmiissa reseptissä lipeämäärä on tietysti laskettu valmiiksi. Tähän suolasaippuaan lipeää tarvitaan 75 g.


Puolikiloa rasvoja punnittuna teräskulhossa.


Rasvat sulatetaan vesihauteessa.


Ja jäähdytetään vatkauskulhossa. Korkean mallinen kulho on turvallisin.

Kädenlämpöiseen rasvaseokseen voi sekoitetaan jo tässä vaiheessa eteeriset öljyt. Käytin noin 10-15 g eukalyptus- ja rosmariiniöljyä. Tuoksuöljyt kannattaa sekoittaa saippuan valmistuksen loppuvaiheessa, koska ne saattavat käyttäytyä tosi kummallisesti. Esimerkiksi massa jäsähtää ja sen rakenne muuttuu oudoksi. Pieniin muotteihin sitä ei sitten saa millään.



Lipeä (75g) ja 130 g vettä sekoitetaan. Vesi kuumenee ja höyrystyy voimakkaasti. Minä teen tämän työvaiheen aina ulkona. Se onnistuu myös liesituulettimen alla, mutta koen ulkoilman jotenkin turvallisemmaksi.


Lipeävesi kaadetaan varovasti rasvojen sekaan ja vatkataan sauvasekoittimella kunnes massa muuttuu kiisselimäiseksi ja kellertäväksi. Tähän menee yleensä minuutti, pari, joskus kauemminkin. Vielä lisäaineet joukkoon, tällä kertaa puoli kiloa vaaleanpunaista hienoa ruususuolaa.


Massa lusikoidaan muotteihin. Laitoin pienet leivosvuoat oikeisiin saippuamuotteihin. Sain 12 tasakokoista, kakkumaisia saippuaa. Yksi saippua painaa noin 100g.



Saippuat saavat kypsyä kuukauden pari. Tämä on saippuateon hankalin vaihe. Kuinka malttaa odottaa, että pääsee kokeilemaan uutta saippuaerää? No, kokeilla näitä saippuoita voi jo parin viikon päästä, mutta käyttöönottoa kannattaa odottaa. Saippuat kun paranevat ajan kanssa. Vähän niin kuin hyvä viini.

lauantai 4. helmikuuta 2017

Mineraalimeikkipuuteri

Minusta on mukavaa opetella tekemään erilaisia kotikosmetiikkatuotteita. Kokeilemalla oppii ja kehittyy. 


Tällä kertaa harjoittelin mineraalimeikkipuuteri tekoa.


Mineraalimeikkien valmistamiseen tarvitaan sähköllä toimiva kahvimylly. Pieni ja halpa mylly toimii erinomaisesti. Tämä mylly maksoi alle 20 euroa.


Puuteriin käytin pohjamicaa, sinkkioksidia, titaanidioksidia, mangnesiumstearaattia ja silkkipuuteria.


Lisäksi tarvitaan väriä. Koska halusin vaalean lopputuloksen, käytin keltaista- ja ruskeaa rautaoksidia. Tarkoitus on kehitellä vielä minulle juuri se oikea väri, kesäkäyttöön tietysti tummempi versio. Näihin kokeiluihin tulen tarvitsemaan lisäksi punaista rautaoksidia ja kenties sinistä ultramariinia. Micra-väreillä saisi lisähohtoa... Ehkäpä kokeilen vielä poskipunaa ja luomiväriä.
 


Tässä valmis puuteri. Muutaman kokeilupäivään jälkeen olen tyytyväinen tähän ensimmäiseen versioon. Pysyy hyvin ja on sopivan peittävä. Kenties kuitenkin hiukan liian vaalea...

Pienen Tuoksukaupan sivuilta löytyy mineraalimeikkipuuterin teko-ohje.