torstai 30. kesäkuuta 2016

Salaattitarpeita


Nyt se alkaa, oman puutarhan tuotannon hyödyntäminen. Aamuisin tarkastan kasvihuoneen tilanteen ja tutkin avomaan kasveja. Mitä tänään syötäisiin?


 
Aamun saalis. Sitruunakurkku, kesäkurpitsa (pieni pallomainen lajike) salaattia ja yrttejä. Pari mansikkaakin löysin pienenpienestä mansikkamaasta. Lähiruokaa parhaimmillaan.

keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Yrttejä


Minua hämmästyttää erilaisten yrttien kirjo mitä puutarhamyymälöissä nykyään on tarjolla.

 
Viinisuolaheinä on kaunis myös kasvina. Maultaan vähän kirpeä. Sopii maustamaan salaattia.

Sitruunaruohoon en ole aikaisemmin tutustunutkaan. Se on monivuotinen yrtti. Istutan sen syksyllä johonkin sopivaan paikkaan. Ehkäpä saan sen talvehtimaan. Sitruunaruhon sanotaan karkottavan hyttysiä.

 
Tämän yrtin nimi oli puutarhamyymälässä Mojito-minttu. Onkohan tämä minttulaji se oikea mojito-booliin? Mintulta maistuu kuitenkin. Monivuotisena kasvina saan ehkä tämänkin talvehtimaan.

 
Curry-yrtti on myös minulle uusi tuttavuus. Se on intialainen maustekasvi, jota käytetään keittoihin ja patoihin. Hopealehtinen kasvi on myös kaunis ihan kasvinakin.

 
Yrteille tarkoitettua kasvusäkkiä kokeilen nyt ensimäistä kertaa. Istutin nämä ostoyrtit samaan säkkiin ja lisäsin vielä oman tuotannon persiljaa. Saas nähdä kuinka täynnä yrttejä säkki on syksyllä ja mikä yrtti vie voiton kasvutilan kahmimisessa. Minä veikkaan minttua. Toisaalta sitruunaruho voi yllättää.

Ranskalainen rakuuna on kasvanut muhkeaksi puskaksi.

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Lehtiselleri, mangoldi ja salaatti


Uutta on aina mukava kokeilla. Tällä kertaa ostin valmiita lehtisellerintaimia. Sellerin terveellisyydestä on puhuttu paljon. Mutta se maku, voiko siitä oppia tykkäämään? Tänä kesänä testailen ja kokeilen erilaisia sellerireseptejä. Ehkäpä löydän jonkun mukavan käyttötavan, tai peräti opin pitämään sellerin mausta.

 
Lehtiselleri kasvaa hienosti avomaalla. Lehtiä olen jo maistellut, mutta se maku... 


 
Mangoldia olen kasvattanut kerran aikaisemmin. Ostin silloin pari tainta puutarhamyymälästä. Tällä kertaa esikasvatin taimet siemenistä. Mangoldia on monipuolinen vihannes. Sitä voi lisätä kaikenlaisiin keittoihin, kastikkeisiin, patoihin ja muhennoksiin samaan tapaan kuin muitakin lehtivihanneksia.


 
Tässä tavallista lehtisalaattia. Maistuu aina tuoreena. 


 
Uusi salaattikylvös on jo nousemassa. Tässä taitaa olla erilaisia lajikkeita.



Viljelylaatikossa on helppo kasvattaa vihanneksia. Laatikon voi sijoittaa paikkaan josta voi helposti hakea tuoretta syötävää päivittäin. Tällä kertaa viljelylaatikossa kasvaa lehtiselleriä, mangoldia ja salaattia.

maanantai 27. kesäkuuta 2016

Herneitä ja sipulia


Sipulia kasvatan joka vuosi ja satoakin olen saanut aina. Sipuli on helppo kasvattaa ja säilyttää talven varalle. Olen ollut aika usein omavarainen sipulin suhteen jouluun asti.

Herneitä on myös helppo kasvattaa. Tuoreiden herneiden syöminen kuuluu minusta kesään.



 
Hernepenkin keskelle pystytin matalan aidan. Kepit tietysti olisivat parempia tukia, mutta kun en löytänyt sopivia, ajattelin kokeilla matalaa verkkoaitaa herneiden tukemiseen.


 
Sipulit näyttävä kasvavan hyvin. Niitä kylmä kesäkuu ei ole haitannut.

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Sitruunakurkku Lemon


Sitruunakurkku Lemon yllätti. Se tuottaa satoa ensimmäisenä kasvihuoneen kasveista.

 
Pituutta taimella on nyt metrin verran ja pieniä kurkun alkuja ja kukkia on runsaasti. 


 
Lemon näyttää sisältä ihan tavalliselta kurkulta.

 
Se maistuu miedosti sitruunalle, ehkä aavistuksen verran makeampi kuin tavallinen kurkku. Aika hyvää jälkiuunileivän, juuston ja salaatin kanssa. Luulenpa että kasvatan tätä kurkkua myös ensivuona.

Papuja


Papuja kasvatan joka vuosi, vaikka epäonnistumisia on ollut paljon. Pavut vaativat lämpimän maan itääkseen. Ja vaikka maa olisikin lämmin kylvön aikaan, kylmä kausi saattaa hyydyttää kasvun. Näin minulle on käynyt monta kertaa. Nykyään esikasvatan aina pavuntaimet kasvihuoneessa ja siirrän ne avomaalle vasta vähän ennen Juhannusta. 


Pensaspavut viihtyvät hyvin avomaalla, kunhan ovat päässeet turvallisesti kasvun alkuun suojaisessa paikassa.

 
Uusia lehtiä syntyy vauhdilla.


 
Salkopapua en ole useista yrityksistä huolimatta saanut tuottamaan satoa avomaalla. Nyt kokeilen kasvattaa muutamaa tainta kasvihuoneessa. Ainakin alku näyttää hyvälle. Pavunvarret kasvavat silmissä.

lauantai 25. kesäkuuta 2016

Talvikurpitsa


Talvikurpitsoita olen kasvattanut noin kymmenen vuotta. Niiden lajikirjo on uskomattoman laaja. Melkein joka vuosi olen kasvattanut jotain uutta lajia. Saas nähdä miten onnistun tänä vuonna.

 
Kurpitsan taimet viihtyvät hyvin kaivon renkaissa. 


 
Filmivanerista tehty iso laatikko on myös hyvä paikka kasvattaa kurpitsoita.

perjantai 24. kesäkuuta 2016

Kesäkurpitsa


Kesäkurpitsoita olen kasvattanut ainakin 25 vuotta. Ensimmäisen taimen ostin valmiina. Muistan miten ällistyin taimen kasvuvoimaa. Ihmettelin, milloin kurpitsat kannattaa poimia ja mitä niistä voisi tehdä. Vuosien mittaan olen oppinut paljon kesäkurpitsoista ja niiden käytöstä. Minun kesään kuuluu ehdottomasti omat kesäkurpitsat, mielellään monia eri muotoista ja väristä lajia.



Kylmän kesäkuun takia kurpitsan taimet ovat kasvaneet aika hitaasti. Peitin penkin oljilla. Toivon olkien hillitsevän rikkaruohojen kasvua, estävän maan liiallisen kuivumisen ja ehkä niistä on apua kylminä öinäkin. Tosin hallavaaran uhatessa peitän taimet aina harsolla. Samassa penkissä kasvaa myös samettikukkia. Sanotaan, että samettikukka ja kasvituholaiset eivä viihdy samassa penkissä.

 
Nuppuja löytyy jokaisesta taimesta. Kukkiakin alkaa olla jo mukavasti. Minulla on nyt kasvamassa avomaalla kuutta eri lajiketta, kaksi kappaletta kutakin.

torstai 9. kesäkuuta 2016

Tilannekatsaus kasvihuoneeseen



Tomaattien istuttamisesta on nyt kulunut noin 3 viikkoa. Taimet ovat kasvaneet tukeviksi ja isommat lähentelevät jo metriä. Kukkiminen on alkanut. Kylmä kesäkuun alku ei tunnu häiritsevän tomaattien kasvua.


 
Kurkut istutin myös kasvusäkkeihin. Hyvin tuntuvat viihtyvän. Luulen, että lämpöä saisi kyllä olla enemmän. 

 
Sitruunakurkku Lemon kasvaa tässä pienessä kasvusäkissä. Minulle uusi tuttavuus sekä nämä pienet kasvusäkit, että sitruunakurkku. Mielenkiinnolla odotan syksyn satoa. Pieniä pyöreitä ja keltaisia kurkkujen pitäisi olla.


 
Chilin taimen ostin valmiina. Reppana kyyhöttää kasvihuoneen nurkassa viluisen oloisena. Chilit tarvitsevat paljon lämpöä, mutta juuri nyt sitä ei ole riittävästi. Toivon, että pian on taas helteitä ja saan hyvän sadon myös chilistä.


 
Viiniköynnös kukkii runsaasti. Jaksaakohan se kypsyttää kaikki rypäletertut? Ehkä joudun karsimaan osan pois. Olen vielä aika noviisi viinirypäleiden kasvattamisessa.


maanantai 6. kesäkuuta 2016

Kuusen erikoismuodot


Pidän metsästä ja siellä erityisesti havupuista. Eniten minua viehättää mäntymetsä. Punertavarunkoiset männyt kevätauringon paisteessa on kauneinta mitä tiedän. Sellaisessa metsässä ihmisen on hyvä olla.

Kuusimetsä on vähän synkkä, mutta ei pelottava. Kuusissa minua kiinnostaa niiden monimuotoisuus. Minulla oli onni saada ostettua metsäkuusen erikoismuotoja vajaat 20 vuotta sitten.

Kuusen erikoismuodot syntyvät luonnossa mutaation seurauksena. Niitä lisätään pääasiassa pistokkaista ja varttamalla.


 
Tässä kultakuusi. Sen uusi kasvu on keväällä kirkkaan keltainen, kunnes muuttuu kesän kuluessa vihreäksi. Pituutta noin 6 metriä.




Muistaakseni tätä kutsuttiin luutakuuseksi. Pituutta noin 3,5 metriä. Pallomainen kuusi, jolla on useita latvoja.



Surukuusen oksat kasvavat rungonmyötäisesti. Pituutta noin 6 metriä.



 
Peikko on hauska, tiheäoksainen kuusi. Uudet kasvut ovat vain parin sentin mittaisia. Peikko on nyt 2,5 metriä korkea.


 
Tapionpöytä on ehkä kaikkein tunnetuin metsäkuusen erikoismuoto. Latvaton kuusi, joka kasvaa vaakasuuntaan, mutta ei juuri lainkaan ylöspäin. Tapionpöytä on ollut joillekin muinaisille suomalaisille uhripaikka. Leveyttä reilut 2 metriä ja korkeutta vajaa metri.


 
Käärmekuusi on nimensä veroinen. Aika ruipelo. Korkeutta noin 7 metriä.



torstai 2. kesäkuuta 2016

Herkkuja raparperista


Tänä keväänä raparperit kasvoivat aikaisin. Teen usein alkukesästä raparperimehua. Tänä vuonna meillä riittää marjamehuja kesän yli, joten raparperit joutavat nyt muihin herkkuihin.




Raparperikiisseli terästettynä mansikoilla on ensimmäinen kevään herkku. Mansikat tosin ovat pakasteesta. 

 
Uunipellillisestä raparperipiirakkaa riittää pakastimeenkin. Tässä ohjeessa on päällä kauramuruseos. Aika hyvä. Ohje löytyy täältä.

 
Raparperihillo maistuu jäätelön kanssa. Myös rahkajutut maustan hilloilla. Tässä ohjeessa on käytetty hillosokerin lisäksi fariinisokeria. Siitä hiukan tumma väri. Mausteena inkivääri. Ohje löytyy täältä.